Pyykkihuoltoa

Rintamamiestalot ovat ihania. Jos eivät olisi niin monella tavalla kertakaikkisen mahtavia taloja, en varmaankaan asuisi sellaisessa. En ainakaan pyykkihuoltopäivinä.

Rintamiestaloissa tilat ovat yleensä ainakin kahdessa, ja useimmissa ainakin osittain kolmessa kerroksessa. Makuuhuoneet ja vaatesäilytys yleensä ylimmässä, ja pesutilat kellarissa, samoin pesukone. On tietenkin muitakin vaihtoehtoja, pesukone voi olla vaikka keittiössä ensimmäisessä kerroksessa, tai kaikki tai osa vaatesäilytyksestä ensimmäisessä kerroksessa, kuten Hemstugassa on. Oli miten tahansa, yleensä aina rintamamiestaloissa joutuu kuskaamaan sitä pyykkiä ainakin yhden, useimmiten kaksi kerrosta. Likaiset pitäisi saada pesuun, puhtaat pesusta kuivumaan ja kuivat pyykit takaisin vaatehuoneeseen tai –kaappiin. Pahimmillaan likaisia pyykkejä lojuu lattioilla ja erityisesti rappusissa (vintin ja kellarin), ja puhdaspyykkikoreja ja kasoja ajelehtii pöydillä, rappusissa, sohvilla ja ties missä.

Hemstugassa oli (tai on edelleenkin) ensimmäiseen kerrokseen, entiseen makuualkoviin rakennettu isohko vessa, missä oli suihku. “Ylimääräiseen” tilaan oli rakennettu koko huoneen korkuiset, peiliovelliset vaatekaapit. Meidän vanhempien vaatteet ja liinavaatteet olivat näissä kaapeissa, lasten vaatteet yläkerrassa lipastoissa. Ensimmäisen kerroksen vessassa oli likapyykkikori, ja pesukone oli  kellarissa. Vaatehuolto sujui kohtalaisen näppärästi, likaiset vaatteet oli helppo heittää pyykkikoppaan suihkuun mennessä ja koppa kellariin kun pyykkikone piti ladata. Puhtaat vaatteet tuli yleensä viikattua olohuoneen sohvalla ohjelmia katsellessa, siitä oli näppärä laittaa aikuisten vaatteet suoraan kaappiin ja ottaa yläkertaan menevät nukkumaan mennessä mukaan. Jos muisti. Tai viitsi.

Kanervakummun ensimmäisen kerroksen vessa on mallia pikkiriikkinen, siellä ei siis ole suihkua eikä tilaa likavaatekopalle, pesukoneesta puhumattakaan. Ensimmäisen kerroksen pikkukamarin seinäkaapeissa ovat kaikki liinavaatteet, ja kaikkien perheenjäsenten vaatteita säilytetään yläkerrassa (täällä juttu meidän vaatehuoneesta) ja pesukone on kellarissa. Tyypillistä, ja vähän hankalaa. Naamakirjan Rintamamiestalo-ryhmässä pohdittiin jokin aika sitten pyykkikuilun mahdollisuutta ja toteutusratsuja yläkerrasta kellariin, mutta ihan vielä en ole valmis puhkomaan lattioita. Onneksi (tai no, miten sen nyt ottaa) meidän ensimmäiset kuukaudet olivat kaoottista huoneesta toiseen siirtymistä, ja tavarat ja vaatteet olivat milloin missäkin – oli hyvää aikaa miettiä erilaisia ratkaisuja pyykkiralliin. Vähän niin kuin joskus puistoihin rakennetaan soratiet vasta sen jälkeen kun tiedetään polkujen perusteella mistä ihmiset kulkevat, seurailin likapyykkien kertymistä likapyykkikorien sijoittelu mielessäni.

Yksi ratkaisuista oli laittaa likapyykkikori yläkertaan, likapyykin purkautumisalueelle. En halunnut sitä mihinkään näkyville töröttämään, joten se sijoitettiin yläkerran varastoon. Melko hyvin lapsetkin ovat oppineet viemään likaiset vaatteet sinne, ja itsekin tulee laitettua vaatteet sinne, viimeistään seuraavana aamuna. Likapyykkikoppa on jämäkkää muovia, eikä kovin suuri, joten se on helppo kantaa kellariin – ainakin, jos se ei ole ehtinyt kerätä pyykkiä vuoreksi asti. Sitäkin kyllä tapahtuu. Aika usein.

Pyykkiä tulee muualtakin kuin yläkerrasta. Tässä tämän kaiken kaaoksen keskellä keittiöstä ja pikkuvessasta tuleva pyyhepyykki ja satunnaiset lasten olohuoneeseen jääneet vaatteet kasautuivat epämääräiseksi mytyksi eteiseen, kellarin oven eteen. Niitä ei kukaan koskaan jaksanut lähteä viemään yläkertaan pyykkikoppaan, eikä varsinkaan sinne kellariin asti. Pahimmillaan eteisen pyykkimytty oli päiväkausia lattialla nuhjaantumassa ja erilaisia huonousajatuksia aiheuttamassa. Lopulta ratkaisin ongelman laittamalla kellarin rappujen yläosaan toisen pyykkikopan. Siihen voi nyt sitten heitellä ensimmäisestä kerroksesta kertyvän pyykin. Paikka on nyt vähän ahdas, isoimman tilan portaiden mutkapaikassa vie kompostikuivikkeen saavi. Tarkoituksena olisi löytää pyykille jokin vähän nätimpi ja pienempi koppa, tuossa paikassa pyykkikopan ei tarvitse olla niin iso kuin yläkerrassa.

Kellarin vessasta pitänee kirjoittaa ihan oma juttunsa, mutta esitellään sitä tässä kohtaa pyykkisysteemien verran. Kanervakummun kylmävinteistä löytyi useampi vanha pärekoppa, ja ne pääsivät takaisin pyykkikäyttöön. Niiden lisäksi käytössä on myös vanha Orthexin pesusaavi ja emalivati. Nyt kaiken pyykin saa lajiteltua: kirjavat (vaaleat), tummat, lakanat (90°), pyyhkeet (60°), villapyykki ja pesupussin vaativat asiat. Tällä järjestelyllä yhtään  pyykinpesuvahinkoja ei ole vielä tapahtunut. Menisihän tuo pyykki tietysti pienempäänkin tilaan, mutta kun tuolla vessassa nyt on tilaa, niin olen ollut tyytyväinen kunnolliseen lajitteluun. Vanhan, muovisen pyykkikopan kantokahvat olivat osittain murtuneet irti, eikä sillä enää voi kantaa pyykkiä ulos kuten isoäiti aikoinaan, mutta se kelpaa oikein hyvin vielä pesuaineiden säilytyspaikaksi.


Olen ollut tyytyväinen tähän pyykkijärjestelyyn. Likapyykkiä ei ole pahemmin ajelehtinut rappusissa tai muuallakaan väärissä paikoissa – yhden rakkauspakkauksen sänkyä ja sen alusta lukuun ottamatta. Joskus kuopus ei saa varastohuoneen ovea auki, ja silloin likapyykkiä on myös yläkerran aulassa. Edelleenkin haastavinta meidän perheessä näyttää kuitenkin olevan se puhtaiden pyykkien viikkaaminen ja paikoilleen saaminen, täysiä puhdaspyykkikoppia on pahimmillaan kolme odottamassa. Siihen vaan ei taida olla oikotietä, vaikka sosiaalinen media esittelikin tässä hiljattain japanilaisen vaatekaapin, mikä viikkaa vaatteet laatikossa. Vaate sisään ja se tulee viikattuna ulos. Sekään ei poista sitä vaivaa, että se pitäisi laittaa vielä sinne kaappiin oikealle paikalle... Rintamamiestalo tai muu talo, mieluiten ulkoistaisin pyykkien viikkaamisen ja kaappiin laittamisen
kotitontuille.

P.S. noita liikkuvia likapyykkikoreja on oikeasti kaksi, sininen ja valkoinen - ne vaan aika satunnaisesti vaihtavat paikkaa. Kuviin on päätynyt näköjään vain sininen.

P.P.S. Viimeisessä kuvassa on lajittelun ensimmäinen versio näkyvissä, laitoin sen vain koska tuo ihana Orthexin saavi näkyy siinä paremmin. Toisessa kuvassa on juuri näköjään ollut lakananvaihtopäivä...